Urheilu-uutiset ovat tärkeä osa urheilua
Urheilu-uutiset ovat monille joka päiväinen traditio, ja niitä tulee seurattua aina tavallisten iltauutisten jälkeen. Televisioidut urheilu-uutiset koostuvat usein päivän tai viikon urheilutapahtumista, suosituimmista lajeista ja suomalaisesta urheilumenestyksestä maailmalla. Nykyään urheilujournalismi on paljon muutakin, ja myös Suomessa urheilujournalismi mielletään nykyään täysin omaksi ammattikentäkseen tavallisen journalismin sisällä. Urheilu-uutiset ovatkin kehittyneet huomattavasti vuosien varrella. Alun perin pelkistä ammattiurheilun ottelutuloksista on siirrytty aikaan, jossa urheilujournalismia tehdään esimerkiksi urheilijapersoonista, urheilijoiden taloustilanteesta ja vapaa-ajasta. Mutta miten urheilujournalismi on aikoinaan kehittynyt tähän pisteeseen ja sosiaalisen median aikakaudelle? Tässä artikkelissa pureudumme syvemmälle urheilu-uutisten historiaan ja kehitykseen.
Urheilu-uutisten historia
Urheilujournalismin esimuotona voidaan pitää antiikin Kreikan aikaisia muistiinpanoja ja tuloslaskentoja paikallisista urheilulajeista. Antiikin Kreikan ja muinaisten olympialaisten tunnettuja urheilulajeja olivat muun muassa painin esimuoto pankration, erilaiset heittolajit, nyrkkeily ja hevoskilpailut. Tulostasolla erilaisista kilpailuista onkin pidetty kirjaa jo vuosisatojen ajan, mutta nykymuotoiset urheilu-uutiset saivat ensimmäisen kerran jalansijaa 1700-luvun puolivälissä, lähinnä Yhdysvalloissa. Tällöin ei kuitenkaan ollut vielä juurikaan nykymuotoisia urheilukilpailuja, joista voitaisiin käytännön tasolla raportoida. Vasta kun kilpaurheilu kehittyi 1800-luvulla yleisömuotoisiksi tapahtumiksi, oli urheilussa jotain raportoitavaa. Tällöin esimerkiksi nyrkkeily ja hevoskilpailut olivat lajeja, joista raportoitiin, luultavasti myös vedonlyönnin vuoksi.
1800-luvun puolivälissä oltiin jo tilanteessa, jossa Yhdysvalloissa ja Iso-Britannian alueella oltiin jo perustettu kansallisia liigoja tietyille lajeille, joita olivat muun muassa jalkapallo ja baseball. 1900-luvun alkuvuosille tultaessa oli syntynyt yhä enemmän kansallisia ja kansainvälisiä urheilulajisarjoja, ja myös kansainväliset arvokisat alkoivat saada kunnolla palstatilaa. Mitä enemmän tavalliset ihmiset kiinnostuivat urheilusta ja urheilukilpailuista, sitä tärkeämpää niistä oli raportoida myös mediassa. Arvokisoista esimerkiksi nykymuotoiset olympialaiset olivat ensimmäisiä kansainvälisiä kisoja, joista uutisoitiin kunnolla myös Suomessa. Suomi olikin 1900-luvun alkuvuosina yksi menestyneimmistä maista olympialaisissa, jotka tuolloin olivat käytännössä kansainväliset yleisurheilukilpailut.
Urheilujournalismin leviäminen
Urheilujournalismi alkoi levitä tavallisen kansan keskuuteen Yhdysvalloissa 1910-1920 luvuilla, ja eurooppalainen urheilumediakulttuuri oli samoihin aikoihin pitkälle keskittynyt Englantiin. Ensimmäisenä urheilujournalismin kulta-aikana pidetään ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä vuosia, kun Yhdysvalloissa ja Euroopassa tavallinen kansa halusi löytää viihdykettä sodan jälkeisille vuosille. Tämän myötä kehittyi pikku hiljaa myös penkkiurheilu. Urheilun ensimmäisen kulta-ajan katsotaan päättyneen 1930-vuoden lamaan. Angloamerikkalaisissa maissa 1930-luvulla palkattiin kuitenkin myös ensimmäisiä, pelkästään urheiluun keskittyneitä uutistoimittajia. Seuraavina kahtena vuosikymmenenä urheilujournalismi jatkui lähinnä paperimuotoisena ja radiossa, joskin suomalainen urheilujournalismi jäi 1940-luvulla tauolle sotatilanteen takia. Ennen 1950-lukua urheilu-uutiset olivat edelleen pieni osa journalismia.
Ehkä suurin muutos sekä perinteiseen journalismiin että urheilujournalismiin tapahtui 1950-luvulla, kun kuluttajamarkkinoille levisi kunnolla uusi tuote nimeltään televisio. Kun televisiovastaanottimet yleistyivät kotitalouksissa, uutislähetykset olivat ensimmäisten säännöllisten ohjelmien joukossa. Mukaan astuivat nopeasti myös urheilukoosteet ja kokonaiset ottelut. Ensimmäisiä televisioituja otteluita olivat Iso-Britannian yleisradioyhtiön BBC:n jalkapallo-ottelu Arsenal vs. Arsenalin juniorijoukkue vuonna 1937 sekä amerikkalainen college-tason baseball-ottelu vuonna 1939. Television ja televisiokameroiden kehittäminen loi aivan uudet olosuhteet urheilu-uutisoinnille, ja käytännössä vasta otteluiden televisiointi synnytti nykyisenkaltaisen penkkiurheilu- ja fanikulttuurin. Urheilu-uutisointi jatkui myös televisiossa toiseen maailmansotaan asti, joskin myös sota-aikana kansa kaipasi sirkushuveja, kun leipää ei ollut.
Maailmansotien jälkeisestä ajasta nykypäivään
Toisen maailmansodan päätyttyä valtioiden kansantaloudet alkoivat kasvaa, jolloin syntyi myös nykyisen kaltainen kulutuskulttuuri. Kuten urheilun ensimmäisellä kulta-ajalla, myös toisen maailmansodan jälkeen sodista kärsineille kansoille syntyi mahdollisuus käyttää rahaa aivan eri tavalla myös viihteeseen. Näin ollen urheilun viihdearvo kasvoi ja tekniikka kehittyi, ja muutamassa vuosikymmenessä urheilusta tuli yksi tärkeimmistä tv-formaateista. 1970-luvulle tultaessa urheilu-uutisointi kattoi käytännössä kaikki kansainväliset arvokisat, ja myös Suomessa alettiin uutisoida esimerkiksi eurooppalaisista jalkapallosarjoista. Täkäläinen urheilu-uutisointi oli silti edelleen hyvin keskittynyt talvilajeihin, kuten hiihtoon, jääkiekkoon ja jääpalloon. Kansainvälinen urheilujournalismi keskittyi pitkän aikaa otteluiden ja urheilutapahtumien ympärille.
Toisen maailmansodan jälkeen urheilijoista kehittyi vähitellen urheilujournalismin avulla arkipäivän sankareita, joihin myös tavallinen kansa pystyi samaistumaan. Vaikka urheilusta tuli jo 1900-luvun alkupuolella tärkeä osa journalismia, vasta 1990-luvulla urheilujournalismissa alettiin kunnolla keskittyä urheilijoihin henkilöinä. Urheilijoiden nousu kansallissankareiksi onkin käytännössä urheilujournalismin ja urheilu-uutisten ansiota. 2000-luvulla netin käytön ja sosiaalisen median avulla urheilujournalismi on saanut täysin uusia piirteitä, kun voidaan uutisoida esimerkiksi urheilijoiden harjoittelukausista, urheilijaprofiileista ja yksityiselämästä. Urheilu-uutisointi on siirtynyt lähemmäksi katsojaa, jossa huippu-urheilijat nähdään tavallisina ihmisinä, joilla on erityisiä taitoja elämässään. Silti erityisesti tavallinen tulosuutisointi ja eri tapahtumien urheilu-uutiset pitävät pintansa.
Urheilu-uutisoinnin historia on värikäs kokonaisuus
Urheilu on yksi ihmiskunnan erikoisimmista keksinnöistä, ja monille urheilu tarkoittaa nimenomaan joko kilpaurheilua tai muun liikunnan taltioimista eri talletusvälineiden välityksellä. Jos asiaa pohtii tarkemmin, nykyään urheilu ja urheilu-uutiset ovat käytännössä sama asia, sillä urheilu vaatii tuekseen nykyisenkaltaiset urheilu-uutiset. Urheilujournalismi onkin kehittynyt vuosikymmenten aikana vähän arvostetusta viihdeosiosta yhdeksi tärkeimmistä, tai ainakin seuratuimmista, journalismin osa-alueista. Urheilu-uutisointi on muuttanut muotoaan lehtien palstalta radio- ja televisiolähettimiin ja sieltä nettiin. Nykyisenkaltainen syväluotaava urheilujournalismi ei olisi mahdollista ilman teknologian ja puhelimien kehitystä. Suosituin tapa urheilu-uutisten seuraamiseen ainakin Suomessa on silti edelleen katsoa urheilu-uutiset televisiosta perinteisen uutislähetyksen jälkeen.
