Feikkiuutiset riesana

Tämän jutun aiheena on feikki- eli valeuutiset. Valeuutinen pyrkii matkimaan journalistista uutista, mutta sen tarkoituksena on levittää tahallisesti väärää tietoa tai huijata. Motiivina on taloudellisen tai poliittisen hyödyn saaminen. Valeuutisia levitetään sekä perinteisissä tiedotusvälineissä että sosiaalisessa mediassa. Valeuutinen on terminä levinnyt suuren yleisön tietoisuuteen juuri viime vuosina, mikä on voinut saada monet luulemaan, että feikkiuutiset olisivat vain nykypäivän ilmiö.

1800-luvun Suuri kuuhuijaus

Itse asiassa valeuutisia on ollut yhtä kauan kuin ihan oikeitakin uutisia. Yksi varhaisista esimerkeistä valeuutisesta on vuonna 1835 uutisoitu Suuri kuuhuijaus. New York Sun julkaisi useammankin artikkelin tähtitieteilijästä, joka oli oikeastikin elänyt, sekä hänen keksitystä kollegastaan. Heidän uutisoitiin havainneen kuussa outoa elämää. Jutut saivat lehden levikin kasvamaan, mikä oli tarkoituskin, ja kun huijaus tuli ilmi, vain harvat lopettivat lehden tilaamisen.

Valeuutiset osana propagandakoneistoa

Niin sanottu keltainen lehdistö on ollut edelläkävijä valeuutisoinnissa. Kun todellisuus ei ole tarjonnut riittävän kiinnostavia uutisia, niitä on ollut helpoin keksiä itse. Valeuutisilla on toki voinut myös erottautua kilpailijoista: he eivät ole varmasti voineet ehtiä uutisoida feikkiuutisesta ensin. Huomattavasti vakavampana ilmiönä voidaan pitää poliittisia valeuutisia, jotka ovat vaikuttaneet maailman tapahtumiin. Näitä feikkiuutisia tavataan kutsua myös nimellä propaganda.

Propaganda on kuitenkin hieman laajempi käsite: sillä tarkoitetaan jonkun aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, tarkoituksenaan muokata ihmisten mielipiteitä. Se on aina tavoitteellista, järjestelmällistä ja harkittua, ja sillä pyritään ruokkimaan ennakkoluuloja, yhdenmukaistamaan ajattelua sekä vaientamaan kaikki eri mieltä olevat. Propagandalla pyritään vaikuttamaan massoihin eli se on suunnattu kansaan. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan nostaa esiin natsi-Saksassa toiminut Valtakunnan valistus- ja propagandaministeriö.

Valeuutiset sodankäynnin välineenä

Adolf Hitlerin ja kansallissosialistisen puolueen perustamassa propagandaministeriössä toimi ministerinä Joseph Goebbels. Valeuutiset toimivat loistavana välineenä propagandan levittämiseen. Saksa ja muut akselivallat eivät olleet kuitenkaan feikkiuutistensa kanssa yksin. Myös liittoutuneet levittivät valeuutisia kansan keskuudessa tiuhaan, olivathan ne niin tehokas väline. Niillä saattoi tavoitella niin oman kansan kuin vihollismaiden asukkaiden suosiota, tai pyrkiä lannistamaan vastustajamaan sotajoukkoja ja heidän taistelutahtoaan.

Nykypäivänäkin valeuutisoinnin tehtailusta syytetty Venäjä on kunnostautunut feikkiuutisten saralla jo aiemminkin, muun muassa Neuvostoliiton aikana. Se on saanut uutisointiin mukaansa myös muita valtioita. Esimerkiksi arvostettu yhdysvaltalaislehti New York Times julkaisi vuosina 1932-1933 lukuisia lehtijuttuja Neuvostoliitosta ”sosialistisena paratiisina” – samaan aikaan kun maassa oli itse asiassa kuollut nälkään 2,4-7,5 miljoonaa kansalaista. Tietojen nälänhädästä eli holodomorista kerrottiin kuitenkin olevan tekaistuja väitteitä.

Maailmojen sota: joukkopaniikki radiokuunnelmasta

Yhtenä valeuutisen alalajina voidaan pitää niin sanottua vakuuttavaa fiktiota, josta varmasti kuuluisin esimerkki on H. G. Welssin romaaniin perustuva radiokuunnelma vuodelta 1938: Maailmojen sota. Se esitettiin yhdysvaltalaisella CBS-radiokanavalla ja sen ohjaajana ja kertojana toimi legendaarinen Orson Welles. Maailmojen sota -romaani kertoo yhteenotosta maapallon ja Marsin asukkaiden välillä. Kirjasta tehdyssä kuunnelmassa lähetyksen ensimmäiset kaksi kolmannesta koostuivat fiktiivisistä uutistiedotteista.

Kuunnelma sai todella monet kuulijat paniikin ja kauhun valtaan heidän luultuaan, että marsilaiset olivat oikeasti hyökänneet maahan. Monet ryntäsivät paniikin vallassa ajoteille tai piiloutuivat aseistautuneina kellariin. Jälkeenpäin tämän suoranaisen joukkohysterian syntymistä on selitetty muun muassa sillä, että tavallisesta poiketen radiokuunnelma ei sisältänyt mainoksia, jotka olisivat auttaneet kuulijoita ymmärtämään kyseessä olevan fiktion. Tämä ei ollut mitenkään harkittua, kuunnelmasarja ei yksinkertaisesti ollut saanut itselleen sponsoria.

Valeuutiset ja sosiaalinen media

Valeuutisten yleisyys ja myös niiden vaikutus on laajentunut 2000-luvulla, ja samalla myös valeuutissana on yleistynyt ja vakiintunut osaksi suomen kieltä. Feikkiuutisten yleistymistä on edesauttanut sosiaalisen median käytön yleistyminen. Facebookia ja Twitteriä käytetään yleisesti uutisten vastaanottamiseen ja valeuutiset leviävät nopeasti, kun niitä jaetaan somessa. Keskustelu valeuutisoinnista kävi erityisen kiihkeänä vuonna 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikaan, sillä valeuutisten on väitetty vaikuttaneen vaalien lopputulokseen.

Tutkimusnäyttö tältä osin on ristiriitainen, mutta jotain kertoo jo se, että kyseisenä vuonna Facebookissa jaettiin enemmän valeuutisia kuin ihan oikeita uutisia. Tätä selitetään muun muassa sillä, että feikkiuutiset ovat mielenkiintoisempia kuin oikeat uutiset ja ne vastaavat tavallisesti lukijoiden odotuksia paremmin kuin faktoihin perustuva sisältö. On sanomattakin selvää, että valeuutisten yleisyys ei ole voinut olla vaikuttamatta muun muassa niitä lukeviin ja jakaviin ihmisiin.

Feikkiuutisointi hämmentää

Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan valeuutisten seurauksena 64 % tutkimukseen vastanneista koki, että täysin keksittyjen uutisten vuoksi heillä on runsaasti epäselvyyttä jo aivan ajankohtaisiin asioihin liittyvistä perustiedoistakin. Lisäksi 24 % koki olevansa ”hämmentyneitä”. Vaaleissa voittajaksi valitun Donald Trumpin on katsottu hämmentäneen soppaa vielä entisestään, muun muassa sillä, että hän on käyttänyt tarkoituksellisesti sanaa ”valeuutiset” vakiintuneen käytännön vastaisesti.

Trumpin kielenkäytössä mies viittaa valeuutisilla juuri perinteisiin tiedotusvälineisiin sekä niiden uutisointiin. Tällä hänen katsotaan aiheuttaneen vieläkin enemmän sekaannusta yhdysvaltalaisväestön keskuudessa. Valeuutiset ovat niin tehokkaita, että emme ikävä kyllä tule tulevaisuudessakaan välttymään niiltä. Ne ovat myös hyvää bisnestä: valeuutiskampanjasta voi joutua pulittamaan satojatuhansia euroja. Vaikka valeuutisointia vastaan käydään myös taistelua, on hyvä pitää mielessä yksi seikka: älä usko kaikkea mitä luet!