Erilaista viestintää – netti vastaan sanomalehti

Perinteisessä lehdistössä, kuten sanomalehdissä ja televisiossa, laatija lähettää viestin valitsemaansa kanavaan ilman välikäsiä. Viesti ei muutu matkalla, ja se on useimmiten suunnattu suurelle massalle. Sosiaalinen media sen sijaan muodostuu useista kanavista, jotka vaikuttavat toisiinsa. Vastaanottajat voivat olla myös viestin laatijoita, ja uutinen voi muuttua matkan varrella riippuen sen eteenpäin lähettäjästä. Sosiaalinen media on nopea ja monisyinen työkalu.

Viestintä murroksessa – pysyvätkö vastaanottajat perässä?

Sosiaalisen median nousu olennaiseksi uutisten jakelukanavaksi on mullistanut tapaamme käsitellä tietoa. Vanhemman sukupolven lukijat ovat tottuneet vastaanottamaan uutisia, mutteivat ole aiemmin joutuneet poimimaan nykyisen kaltaisen uutistulvan keskeltä uutisia valeuutisten tai mainosten joukosta. Käyttäjien vahva osallistuminen uutisten ruotimiseen kommenttipalstoilla ja erilaisissa vaikuttimissa on antanut uudenlaista tilaa vaikuttaa yksilötasolla. Vaikuttamisen keskellä on kuitenkin vaikea erotella alan asiantuntijoita ja maallikoita.

Luottamus mediaan koetuksella

Ihmisten suhtautuminen mediaan on ollut koetuksella viime vuosina. Sosiaalisen median lisääntynyt ja hallitsematon uutistulva ja perinteisen lehdistön vahvempi jalansija verkossa on saanut monet epäilemään eri instansseja. Useissa gallupeissa ihmiset ovat kertoneet kokevansa sosiaalisen median ajan hukkana, mutta samanaikaisesti sen käyttö on jatkuvasti kasvusuuntainen. Perinteisen lehdistön on melko mahdoton pysyä sosiaalisen median uutisoinnin tahdissa, ja se on joutunut taipumaan osaksi koneistoa.

Huolimatta epäilyksistä sosiaalista mediaa kohtaan, yhä useampi seuraa uutisointia ajan hermoilla olevien kanavien, kuten Facebookin, Instagramin ja Twitterin kautta. Eri kanavien kautta seuraajat ovat löytäneet uusia vaikuttajia, jotka haastavat perinteisen median toimittajat ja asiantuntijat. Tittelit ja kokemus eivät ole enää ainoita asioita, joihin luotetaan, vaan taito twiitata oikeaan aikaan nasevasti saattaa jättää taakseen monen kokeneen toimittajan kommentit.

Onko printtilehden aika tullut päätökseen?

Sanomalehden kolahdus postiluukkuun ja hetki suosikkilehden kanssa on kuulunut olennaisesti monen arkeen ja viikonloppuaamuun. Printtilehtien suosio on laskenut, mutta kokonaan ne eivät ole vielä kuihtuneet. Keltaisen lehdistön eli iltapäivälehtien suosio on laskenut nopeasti. Ennen monet nappasivat tottuneesti päivän lehden ruokatunnilla mukaansa, mutta nykyisin yhä useampi tarkastaa niiden päivitykset tottuneesti nettisivuilta useamman kerran päivässä ja jättää printtiversion ostamatta.

Printtilehdistön suurimmat puutteet ovat niille uskollisten asiakkaiden vanheneminen, jakelun hinnakkuus, uutisoinnin hitaus ja media-alan kova kilpailu. Lehdistön on mahdotonta ehtiä julkaisemaan samaa tahtia juttuja kuin sosiaalinen media niitä jakelee. Pelastuksena ovat olleet erikoisnumerot, ja lehdet, jotka panostavat kiinnostaviin artikkeleihin. Digilehdet ovat nousseet paperiversioiden rinnalle, ja yhä useampi on vaihtanut paperiversion palomuurin takana olevaan maksulliseen digiversioon, jonka lukeminen käy milloin vain ja missä tahansa.

Mediankäyttö ja eri ikäryhmät

Nuorten keskuudessa sosiaalisen median käyttö on suosituinta, ja suurin osa suomalaisista nuorista on läsnä eri kanavissa päivittäin. Nuorelle sukupolvelle netti ja tiedon hankinta sen kautta on normaalia, kun taas vanhemmalle sukupolvelle sen käyttöönotto on voinut olla vaikeaa. Nuoret ovat useimmiten perillä sosiaalisen median lainalaisuuksista, ja osaavat suhtautua vanhempia kriittisemmin sen sisältöön. Erilaiset algoritmit, mainonta ja vaikuttaminen ovat osa sosiaalista mediaa.

Monen on vaikea hahmottaa, että median kulisseissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perinteisiä viestimiä on tuettu verovaroin ja niiden toimintaa on valvottu, kun taas sosiaalinen media on usein riippuvainen mainonnasta. Se sysää lukijan helpommin viihteen pariin, joka myy paremmin kuin usein tylsäksi koettu faktajournalismi. Tiukkaa tietoa on jaossa sosiaalisessa mediassakin, mutta sen poimiminen tulvan keskeltä vaatii harjaantuneisuutta, josta nuorisolla on enemmän kokemusta.

Sosiaalinen media vallankäyttäjänä

Kansalaisten ulottuvilla on nyt enemmin tietoa kuin aiemmin, eikä se rajoitu vain muutamien viestimien varaan. Uutisointi on nopeampaa, laajempaa ja siihen on tullut lukuisia uusia sävyjä, joita lukijat yrittävät tunnistaa. Sosiaalinen media on mahti, johon jokainen voi ottaa osaa kommentoimalla, julkaisuja muokkaamalla ja jakamalla. Perinteisen lehdistön edessä lukijat ovat toimineet statisteina, jotka imevät painotekstiä itseensä mutta eivät pysty vaikuttamaan sisältöön.

Sosiaalisen median ansiosta lukijoista on tullut samalla sen vahteja. Toimittajien ja kolumnistien työtä valvotaan ja arvostellaan tarkasti. Se on tehnyt lehdistöstä haavoittuvaisemman mutta myös kriittisemmän omia toimiaan kohtaan. Negatiivisena puolena voidaan pitää vihapuheen ja feikkiuutisten tahallista levittämistä, josta voi lukea enemmin artikkelista “Feikkiuutiset riesana”. Rajaa varsinaisiin uutisiin ja sosiaalisen median uutisiin on kuitenkin nykypäivänä vaikea vetää niiden sulautuessa toisiinsa.

Painomuste ei ehdi kuivaa netin tahdissa

Perinteisten uutisten ja sosiaalisen median vastakkainasettelu on melko turhaa, sillä niiden raja hämärtyy. Sosiaalisesta mediasta voi lukea samanlaisia uutisia kuin printtilehdistöstäkin, mutta se sisältää viihteellisiä julkaisuja. Sosiaalinen media on muodostunut tärkeäksi vaikutuskentäksi, jossa käydään vaalikamppailuja ja vahvistetaan imagoja. Uutisia sosiaalinen media ei ole syrjäyttämässä, mutta tietynlaisen printtilehdistön se tulee kaatamaan mitä todennäköisemmin tulevaisuudessa. Painomusteella on mahdotonta taistella sekunneissa tietoa levittäviä kanavia vastaan.

Perinteisissä uutiskanavissa jaettu massaviesti on yleensä suunnattu kaikille, kun taas sosiaalisessa mediassa käytetään rajatumpia kohderyhmiä. Mediassa voidaan seurata tiettyä toimittajaa, lehteä tai ryhmää, joihin on mahdollista jakaa melko matalan kynnyksen sisältöä. On kuitenkin väärin ajatella, että alhaisten kustannusten takia voidaan jakaa mitä tahansa näkyvyyden saavuttamiseksi. Sosiaalisen median uutisoinnin uskottavuuden ylläpitämiseksi kanavissa toimijoilta vaaditaan tulevaisuudessa kovaa itsekritiikkiä laadun suhteen.